19. maalis, 2016

Pulmankijärvi-Sevettijärvi vaellus 2012

Perjantai 17.8.

Pulmankijärveltä raja-aidalle 7km

Saavuimme taksikyydillä Pulmankijärvelle noin klo 17.00. Taksikyyti maksoi noin 35 euroa 19km matkalta. Tie Nuorgamista Pulmankijärvelle kulki aukeassa tunturimaisemassa. Tien molemmin puolin oli soita, joilla oli ihmisiä poimimassa hillaa. Olimme valinneet vaellussuunnaksi Pulmankijärveltä Sevettijärvelle, vaikka usein reitistä puhutaan Sevetti-Pulmanki-reittinä ja reittiselostuskin kerrotaan toiseen suuntaan. Ei ole ensimmäinen kerta, kun kuljemme jonkin reitin virallista "opastussuuntaa vasten".

Aloitimme vaelluksen 17.00 ja kävelimme n. 7km Norjan rajan tuntumaan ja yövyimme raja-aidan luona paikassa, jossa oli lähellä puro. Koko vaellusreitin alku oli nousua monta kilometriä, eikä matkanvarrella ollut puroja, josta olisi saanut juomavettä. Heti 3km jälkeen ensimmäisellä suolla upposin lähes polvia myöten suohon ja kastoin kenkäni. Päivä oli pilvinen ja tuuli oli viileä, mutta ei kuitenkaan satanut. Pusikossa oli riekkoja, jotka pötkivät pakoon retkeilijöitä. Mukanamme oli vettä ja oli tarkoitus tarpoa vesipaikalle saakka ja yöpyä siinä teltalla. Perillä yöpymispaikassa olimme n.21.00 joten alkumatkaan meni noin 4 tuntia. Koivut olivat mustia ja kärsineitä yöpymispaikan luona. Ne eivät olleet joka paikoin toipuneet edellisvuosien koivumittarituhosta. Suurelta osin puut kuitenkin viheriöivät.

Lauantai 18.8.

Raja-aidalta Tsuomasjärven tuvalle 6km

Aamulla 7.00 oli pieni tihkusade. Pientä tihkusadetta jatkui pitkin päivää, joskin sade ei kestänyt yleensä 5 minuuttia kauempaa kerrallaan. Lämmintä oli n.+8 astetta ja tuuli oli vilpoinen. Lähdimme kävelemään klo 9.15 ja Tsuomasjärven tuvalla olimme 12.45. Kävelimme 3,5 tuntia ja pääsin sen jälkeen kuivattamaan läpikastuneita kenkiäni. Matkanvarrella oli muutama vesipaikka, mutta mukanamme oli kuitenkin vettä pullossa, koska varmuutta veden saamisesta ei ollut. Monet lammet ovat soisia ja mutaisia. Matkalla näkyi poroja, mutta ei kuulunut lintujen ääntä, eikä muita eläinhavaintoja tehty. Tsuomasjärven tuvalle piti rämpiä suon kautta. Puut tuvan ympärillä olivat paljaita ja kuivuneita. Tuvan lähettyvillä oli hilloja ja joitakin mustikoita. Tuvassa oli muitakin. Olimme jo jäämässä nukkumaan tuvalle, kun muutama vaeltaja tuli tuvalle, eikä heillä ollut mukana telttaa. Pienelle tuvalle olisivat kaikki mahtuneet, mutta päätimme kuitenkin yöpyä teltassa ja siellä ainakin sai nukuttua hyvin. Kengät saivat kuivua koko päivän ja yön tosi tehokkaan kaminan äärellä, eivätkä ne kastelleet edes sukkia kuivatuksen jälkeen. Sanoisin kamiinalla olevan merkitystä kenkien kuivattamisessa. Sain kävellä loppuvaelluksen kuivin kengin.

Sunnuntai 19.8.

Tsuomasjärveltä Tsaarajärvelle 11km

Lähdimme tasaiselle taipaleelle n.9.15 ja perillä Tsaarajärvellä olimme 14.30. Matkaan taukoineen meni yhteensä reilut 5 tuntia. Polku oli melko tasaista. Suuria nousuja ja laskuja ei ollut. Matkalla oli muutama pieni suonpläntti, joista joutui vähän valitsemaan mistä kohtaa kävelee. Matkalla näkyi joitakin poroja, mutta ei muita eläimiä eikä lintuja. Tällä kävelyetapilla oli vähemmän tunturikoivikkoa ja maisema oli enemmän avaraa, kuin aikaisempina päivinä. Reitin varrella on paljon järviä ja lampia, mutta ne ovat kaukana polusta. Mukanamme oli tänäänkin juomavettä pullossa. Pidimme ruokatauon pari kilometriä ennen tupaa, juuri ennenkuin olimme laskeutumassa tunturikoivikkoon. Karttaan merkitty puro oli kuiva. Olimme tuvalla muutaman tunnin ajan kaksistaan, kun Tsuomasjärven suunnalta saapui kaksi kulkijaa, suomalainen nainen ja pakistanilaissyntyinen mies. Juttelimme englanniksi kaikenlaista hassua. Yön nukuimme tuvassa, jossa vieraili myös (aika ison kokoinen) hiiri. Hiiripä löysi itselleen ruisleipää ja suklaata. Tämä oli siisti ja valoisa tupa verrattuna muihin tupiin. Myös koivikko viheriöi tuvan ympärillä.

Maanantai 20.8.

Tsaarajäveltä Huikkimajoen kautta Rousajärvelle 18km

Lähdimme Tsaarajärveltä Huikkimajoelle (12km) klo 8.30. Pidimme Huikkimajoella 2 tunnin lounastauon klo 14.30-16.30 ja jatkoimme matkaa Rousajärvelle (6km). Perillä Rousajärvellä olimme 19.00. Päivän taipaleeseen meni 10,5 tuntia taukoineen. Polku Tsaarajärveltä Huikkimajoelle oli tasaista. Tällä osuudella oli paljon soita. Koko vaelluksen suurin ja hankalin suo oli aika alkumatkasta, vähän ennen poroaitaa laakealla ja tasaisella ”suotasangolla”. Joitakin lintuja näkyi kauempana ja tietysti poroja. Soiden välinen polku oli helppokulkuista ja nopeaa kävellä. Tämä päivä osoittautui koko vaelluksen lämpimimmäksi päiväksi, kun aamun viileys oli ohi. Huikkimajoen tuvan lämpömittari oli varjon puolella ja se näytti +17 astetta. T-paidalla oli paras taivaltaa päivän lämipimimmät tunnit. Päivän maisema oli kaikenkaikkiaan aika vaihtelevaa. Ensin oli tasaista suomaata. Vähitellen puuta tuli lisää ja puut olivat aikaisempaa suurempia. Lähestyimme metsäisiä joki- ja järvimaita. Huikkimajoelta taitoimme pääpolulta Rousajärven suuntaan vielä hetkeksi korkeammille maisemille. Ennen Rousajärveä oli suurempi nousu. Päivän taival palkittiin upealla järvimaisemalla Rousajärven maiseman avautuessa edessä. Aurinko paistoi takaa antaen valokuvaamiselle parhaan mahdollisen valaistuksen. Rousajärven tupa oli kivenheiton päässä järvestä pienen joen luona. Yövyimme teltassa tuvan luona. Edellinen tupayö tuli nukuttua huonosti, joten teltassa nukkuminen houkutti.

Tiistai 21.8.

Rousajärveltä Iisakkijärven kautta Opukasjärvelle 15km

Lähdimme Rousajärveltä Iisakkijärvelle (9km) klo 9.45. Pidimme Iisakkijärvellä 1,5 tunnin lounastauon klo 14.00.-15.30 ja jatkoimme matkaa Opukasjärvelle (6km). Perillä Opukasjärvellä olimme 18.15. Päivän taipaleeseen meni 8,5 tuntia taukoineen. Myös tämä vaelluspäivä oli aurinkoinen ja lämmin. Pilviä oli kuitenkin eilistä enemmän taivaalla ja tuuli oli hieman eilistä vilpoisempi. Polku Rousajärveltä Iisakkijärvelle oli vielä paikoin avotunturilla ja tunturikoivikossa. Puusto kuitenkin lisääntyi jatkuvasti. Polkua oli helppo kävellä. Matkalla näkyi valtava määrä pikkuruisia sammakoita ja kuului myös ensimmäisen kerran linnunlaulua koko vaelluksen aikana. Iisakkijärvellä oli muitakin vaeltajia. Polku Iisakkijärveltä lähtiessä oli paikoin hiekkaista harjua, tasaista, harvassa metsikössä kulkevaa polkua. Mukanamme ei ollut enää vettä vaan sitä sai matkan varrelta lammesta. Joet ylitettiin siltoja pitkin ja kerran vaijeriveneellä. Vene oli tietysti vastarannalla ja se piti veivata omalle puolelle. Vastarannelle pääsy ei ollut mikään ihan yksinkertainen juttu, koska vene halusi pitää meidät lähtörannan puolella. Vettä oli kuitenkin vain polviin asti ja Tommi kahlasi vähänmatkaa venettä työntäen ja veivasi loppumatkan vaijerilla veneessä seisten. Opukasjärven tuvan pihassa oli valtava määrä mustikoita.

Keskiviikko 22.8.

Opukasjärveltä Sevettijärvelle 13km

Lähdimme matkaan klo 9.00 ja perillä Sevettijärvellä olimme klo 16.00. Matkaan meni 7 tuntia taukoineen. Pidimme lounastauon 2 tunnin kävelyn jälkeen n. Klo 11.00 ja silloin alkoi myös sataa. Aamu oli pilvinen ja pieni sateenropsahdus käväisi tuvan luona. Velluksen viimeinen osuus kulki osittain metsätiellä ja sitten täysin metsikössä ja polku oli paikoin erittäin kivinen ja juurakkoinen, eikä sitä kävellyt mitenkään nopeasti. Järvimaisemaa näkyi vasta Sevettijärvelle saavuttaessa. Taipaleen viimeistä 500 metriä emme päässeet kävelemään, koska valitsimme jokin muun polun, joka ei ainakaan ollut oikopolku, vaan pikemminkin kiertotie. Näin tulimme kävelleeksi varmaan tunnin ylimääräistä ja myös muutaman kilometrin enemmän ennen autolle pääsyä. Viimeisenä päivänä satoi ja paistoi aurinko vuorotellen. Sade kasteli kunnolla, eikä polun varrella tullut enää mitään mukavaa taukopaikkaa. Pidimme lounastauon sopivaan aikaan ennen sateiden alkamista.