19. maalis, 2016

Luu- ja sarvityöt

Huhtikuu 2015

Huhtikuun puolivälissä olin kolme päivää tekemässä luu- ja sarvitöitä. Kurssi kesti perjantaista sunnuntaihin. En voi sanoa olleeni etukäteen mitenkään innostunut eikä minulla ollut mitään odotuksia kurssilta. Olen kädentaidoissa sen tyylinen ihminen, että tarvitsen tarpeeksi yksinkertaista tekemistä, josta tulee nopeasti myös valmista. En jaksa väkertää ja nyhjätä liian kauan yhden ja saman työvaiheen kanssa. Lista tehtävistä töistä oli koulun sivuilla etukäteen luettavissa. Minulle ei kuitenkaan paljon kertonut se, että teemme suolasirottimen tai neulakotelon. Kurssin alussa kokoonnuimme luokkaan, jossa kävimme ensin läpi luun ja sarven käsittelyä yleisesti ja kurssin kouluttaja esitteli meille itsensä. Silloin tapasin eräkonkari Turkka Aaltosen ensimmäistä kertaa. Tällä miehellä riitti tarinantynkää laidasta laitaan, onhan hän ehtinyt olla mukana yhdessä jos toisessakin jutussa elämänsä aikana.

Luokasta siirryimme koulun pajalle ja ensimmäisenä työnä teimme suolasirottimen, joka oli töistä aikaa vievin ja monivaiheisin. Piti sahata, hioa, porata ja veistää. Suolasirottimeni on kuvassa oikealla tuo käyrän mallinen jutska. Ohueen osaan porattiin reikä, josta suolaa sirotetaan ja sen korkkina toimii puinen veistetty kalanpyrstö. Sen vieressä oikealla puolella on luinen neulakotelo, jossa on nahkasuikale, johon neulat saa säilytykseen ja sitten vain korkilla kiinni. Tein myös ylimääräisenä kynttilänjalan, jonka tunnistaa kuvasta punaisesta kynttilästä. Tämä luunpala ei muuta tarvinnut kuin puisen pohjan ja hiomista. Sen alapuolella on tulitikkurasia, johon veistettiin myös sopiva puinen korkki. Korkin koristelin nahalla, jossa on leimasimella painettu kuva. Leimasin lepää kuvassa kynttilänjalan ja suolasirottimen välissä. Yritin porata luuhun oravanmallista kuvaa, mutta ei sitä ihan heti oravaksi tunnista. Kuvasta löytyy myös sulkakynä ja alimmaisena ylimääräisenä työnäni pieni rasia ja siihen kansi. Uppouduin työhön täysin ja aika kului kuin siivillä. Mustat pajalle ottamani housut olivat aivan luujauhossa hiomisen ja sahaamisen jäljiltä.