22. kesä, 2016

Pyöräretki

Kesäkuu 2016

Eräkarkun kesävaellus toteutetaan aina kesäkuun puolivälin aikaan pyöräretkenä Ahvenanmaalle. Retki kestää kuusi päivää ja sinne lähdettiin Kustavista Vuosnaisten satamasta. Monet muut kurssilaiset lähtivät aamulla koululta yhteiskyydillä, mutta sain itse kyydin suoraan Kustaviin, koska tämä on niitä harvoja retkiä, joka on näin lähellä omaa kotiseutuani. Mukanamme kulkee koulun auto peräkärryineen matkan ajan huoltoautona. Näin meidän pyöräilijöiden ei tarvitse kantaa painavia laukkuja mukanamme vaan pikkureppu päivän aikana riittää. Valitsin mukaani vanhan 21 kesää nähneen pyöräni, joka jäi keväällä eläkkeelle. Ajattelin, että sille olisi mukava suoda tämä Ahvenanmaan "kunniakierros", koska ei sillä varmaan enää kovin pitkiä retkiä poljeta? Sitä paitsi siinä on mukava satula, pehmeämpi kuin uudessa pyörässäni.

Tiistai 14.6.

Yhteysalus Kustavista Brändön saarelle lähti 13.30 ja reilun puolen tunnin päästä olimmekin jo Ahvenanmaan puolella, Brändön saaren Åvan satamassa. Retken ohjelmassa luonto ja kulttuuri ovat pääosassa. Lintuhavaintojen keräys alkoi heti yhteysaluksen lähdettyä Kustavista. Päivän oppaat vetivät päivän pyöräilyn ja huoltoauton ajon halki Brändön saaren. He olivat järjestäneet vierailun Brändön kunnantalolle, jossa saimme kuulla paikallisen luontokartoittajan luontokerrontaa ja kunnanjohtajan informaatiota Brändön kunnasta. Pyöräily jatkui saaren eteläosaan Torsholmaan, jossa toinen yhteysalus kuljetti meidän kohti Kumlingen saarta. Kumlingessa teimme paljon lintu- ja kasvihavaintoja ja piipahdimme Kumlingen kauniissa kirkossa. Ledhomin leirintäalueella kukkui käki. Tuota ääntä olin jo ehtinyt vähän kaipaamaan, sillä en ollut vielä tänä kesänä päässyt kuulemaan käen kukkumista tätä ennen. Yö oli viileä kostean sumun takia ja palelin teltassa läpi yön käen kukuntaa ja muuta lintukonserttia kuunnellen. Hetken jo kaduin makuupussivalintaani, mutta onhan sentään kesä.

Keskiviikko 15.6.

Aamulla ajoimme uudelleen halki Kumlingen saaren. Matkalla lauloi keltasirkku ja monet muut linnut, joista kaikkia en tunnistanut. Rantakalliolla saimme tietoa kivilajeista ja monista rannalla kasvavista kasveista. Yhteysaluksella matkamme jatkui kohti Vårdön saarta, ja Hummelviikin satamaa. Kävimme Vårdön kirkolla ja saimme kuvattua kasvikokoelmaan uusia lajeja. Päivästä tuli lämmin ja olikin mukava pitää lounastauko ulkona ja keitellä retkikeittimellä ruokaa, kun kirkon lähellä sattui olemaan viihtyisä levähdyspaikka pöytineen ja penkkeineen. 

Pyöräily jatkui ja lossi vei meidät pääsarelle Sundin kuntaan. Sundissa oli pieni museo, jossa kävimme katsomassa lyhyen videon Bomarsundin linnoituksen historiasta ja sen jälkeen pääsimme linnoitusaluelle. Päivän oppaat antoivat kolme tehtävää alueella pienissä ryhmissä suoritettavaksi. Sain kuvattua uusia kasveja kasviooni ja valokuvaustehtävistäkin muutama saatiin tehtyä. Leirintäalue oli aivan Bomarsundin linnoitusalueen vierellä oleva Puttes Camping. Illalla pääsimme saunaan, jossa ei kuuman kelin takia viihtynyt kuin hetken. Päästiinpä sen jälkeen syömään ravintola-annokset. Teltassa oli hyvä nukkua. Huomisesta olisi tosin tulossa sateinen päivä.

Torstai 16.6.

Tämä oli minun ja kahden kurssitoverini opastuspäivä. Aamun keli ei ollut kovin rohkaiseva ja tiedossa olisi pisin pyöräiltävä matka koko reissun aikana. Yksi päivän oppaista on aina vastuussa huoltoautosta. Itse olin alkumatkan peränpitäjän roolissa pyöräillessä, kun lähdimme aamun sateessa kohti Kastelholman linnaa, jossa meillä oli varattuna opastettu kierros. Ehdimme ennen linnaa piipahtamaan linnan viereisellä mäellä vankilamuseossa, jossa saimme iloksemme tiiviin opastuspaketin vankilan historiasta 1800- luvulta 1950- luvulle. Kastelholman kierroksen aikanakin satoi ja pysyttelimmekin oppaan johdolla paljon linnan sisätiloissa historiaa kuunnellen. Linnan vieressä on ravintola Smakby, johon meille oli varattuna lounas. Oli mukava päästä pitämään sadetta lämpimiin sisätiloihin ja lounastauko venahti vähän suunniteltua pitemmäksi. Loppupäivän ajan oli minun vuoroni vetää pyöräilevää letkaa kohti Eckeröä ja Käringsundin leirintäaluetta. Pysähdyimme Taffelin tehtaanmyymälän kohdalla, Uffe på Berget kahvilan ja näkötorinin luona ja Hammarlandin kirkolla. Sade antoi kuitenkin myöten ja pitkän matkan polkeminen palkittiin sateettomalla iltapäivällä. Oli mukava päästä saunaan märän päivän jälkeen. 

Perjantai 17.6.

Päivämme alkoi Eckerön museotarjontaan tutustuen. Kävimme ensin metsästys- ja kalastusmuseossa, polkaisimme sitten pienen matkan ja kävimme vanhalla posti- ja tullitalolla. Postimuseo oli poikkeuksellisesti ensin kiinni, mutta se avetiin sitten kuitenkin siinä odotellessamme ja saimme kuulla Ahvenanmaan menneiden aikojen postipolusta. Matkamme jatkui Eckeröstä kohti Maarianhaminaa. Matkalla satoi pientä suihkupullosumusadetta ja vaihdoin jalkaani valmiiksi märät kengät, jotta ne toiset edes pysyisivät kuivina. Matkalle pysähdyimme Ramsholmenin lehdon luona kaunista luontoa ihailemassa. Illalla kävimme koko porukalla pizzalla Diablossa. Outoa oli, että keskustan kauppa oli mennyt kiinni jo kuudelta ja toisen kaupan etsintään meni ainakin muutama kilometri ylimääräistä polkemista. Toinen kauppa löytyi kuitenkin melko läheltä keskustaa. Teimme naivoimin pienen iltakävelyn Maarianhaminan lintupuistoon, jossa oli vapaana riikinkukkoja ja olipa siellä häkeissä kanejakin. Leirintäalue Gröna Uddens oli aitaamaton alue ja siellä oli oma hiekkarantakin.

Lauantai 18.6.

Tuli aikainen herätys, sillä edessämme olisi 30km polkemista, jotta ehdimme Kökariin lähtevälle yhteysalukselle ajoissa. Lähdimme matkaan seitsemältä ja saimme sadetta niskaan. Matkalla Lemlandin ja Lumparlandin halki ei ollut huoltoasemia eikä kahviloitakaan, joka olisi ollut aamupäivän aikaan auki. Yhdeksän aikaan satoi hetken aivan saavista kaataen ja silloin viimeistään kastuivat niidenkin kengät ja sukat, jotka olivat tähän asti säästyneet. Huoltoauton opas löysi kilometrin sivutieltä poiketen kyläkaupan ja järjesti kaupan väen keittämään meille kahvit. Pääsimme kahvilan sijaan siis kaupalle juomaan lämmikettä ja ostimme samalla muutakin. Sade piti pientä taukoa tässä vaiheessa. Mietin, että yksin sateessa pyöräily olisi lytännyt mielen maahan, mutta ryhmässä on ihan erilaista. Olemme kaikki aivan yhtä märkiä ja surkeita, vaikka ei tässä pyöräilyssä nyt mitään surkeaa ollut. Maisemia ei tosin tule jäätyä katsomaan. Uusi takkini pitää oikein hyvin vettä, niinkuin sen kuuluukin.

Ehdimme hyvin Kökarille lähtevään Långnäsin satamasta lähtevään lauttaan, jossa oli hyvää aikaa syödä. Lauttamatka kun kestää 2,5 tuntia. Aikaisen aamun takia vähän väsytti ja syömisen lisäksi tuli torkuttua ja oltua sisällä. Kökariin päästyämme leirintäalueelle oli enää muutama kilometeri polkemista ja menimmekin pystyttämään teltat saman tien. Sade piti kivasti taukoa telttojen pystyttämisen ajan ja sen ajan, että ehdimme käydä Kökarin kirkolla. Kirkon viereiseen kappeliin ja sen historiatietouteen emme päässeet käsiksi, koska siellä oli alkamassa häät. Ehkä sitten huomenna? Aloitimme päivän oppaiden johdolla kasvitaulun tekemistä ja ehdimme maalata huomista varten taustapaperin mustikalla. Iltapäivällä sade jatkui, mutta enää ei tarvinnut olla ulkona. Pääsimme saunaan ja sen jälkeen syömään ja televisiosta tuli jalkapalloa. Koska tilaa riitti sisätiloissa ei meillä ollut kiire muualle tai teltoille, vaan istuimme iltaa pitkän kaavan mukaan ja kuuntelimme edelleen jatkuvaa sadetta. Olipa Kökarin saarella ukkostanut ja jytissyt edellisenä yönä sen verran, että leirintäalueen pitäjä kertoi ajatelleensa, että nyt halkeaa koko saari.

Sunnuntai 19.6.

Sade oli tauonnut aamuun mennessä ja Kökarin maisena näyttäytyi eilistä hieman lempeämmältä. Otsikon alla oleva kuva on Kökarista, jossa seison rantakalliolla tälle viikolle tyypillisessä asussa, eli lippalakissa ja sadehousuissa. Koska lautta lähtisi vasta yhden aikaan, ehdimme polkaista vielä uudelleen kirkolla ja pääsimme nyt käymään kappelissa ihmettelemässä sen kokoelmaa ja historian tuulahdusta. Valitsimme kasvitauluun haluamamme kasvit ja teimme taulun valmiiksi. Siitä jäisi nyt erilainen matkamuisto, mitä valokuvista jäisi. Taulun on tarkoitus "valottua" nyt jonkin ajan. Kasveista lähtevät ajan mittaa värit, mutta kun ne jossain vaiheessa otetaan pois, taustapaperilla on taiteen seuraava vaihe. Viimein poljimme reissun viimeiset kilometrit lauttasatamaan ja lauttamatka kohti Korppoota alkoi. Korppoon Galtbyn satamasta oli vielä parin tunnin ajo Kaarinaan, josta sain oman kyytini kotiin. Ajokilometrejä pyörän päällä kertyi yhteensä noin 200km. Ryhmän yhteisiä lintuhavaintoja kerääntyi 92kpl. Kasveja tuli nähtyä niin monia uusia, ettei niitä tullut edes laskettua, saati kaikista kuvaakaan otettua. 

***

Eräkarkkulaiset ovat joskus aikasempina vuosina olleet patikoimassa Kuusamossa, mutta ohjelmaa on sittemmin muutettu ja pyöräily halki Ahvenanmaan on vallan loistava esimerkki siitä, miten voi yhdistää pyöräilyn, luonnonnähtävyydet, kulttuuria ja käyntejä museoissa. Ajankohtana kesäkuu ennen juhannusta on siitä antelias, että monet kukat kukkivat juuri nyt ja lintuja on vielä paljon liikkeellä tai ainakin kuultavissa, jos kaikkia ei pääse näkemään. Kuusi päivää oli sopiva pituus tämän kaltaiselle retkipaketille, vaikka muutama käyntikohde nyt jäikin sateiden vuoksi näkemättä esim. Kökarissa ja pyöräily tällä saarella jäi vähemmälle. Päivän oppaat olivat järjestäneet mukavasti oheisohjelmaa sellaisiin päiviin, jolloin pyöräilykilometrejä kertyi vähemmän.