22. syys, 2016

Hobittipäivä 22.9.

Syyskuun 22. päivä on Suurien Seikkailujen alkamispäivä. Se on myös Bilbon ja Frodon syntymäpäivä. Se on hyvällä syyllä nimetty Hobittipäiväksi ja se tarkoittaa, että silloin kuuluu ja saa syödä ja juoda luvan kanssa paljon kaikkea hyvää. Itse ajattelin kokeilla leipoa haltioitten matkaleipää lembasia ja tehdä pienen sienisalaatin. Lembasin on tarkoitus olla pitkään säilyvää matkaleipää ja juuri sen säilyvyyden varmistamiseksi se kääritäänkin haltioitten keskuudessa Mallornin lehtiin. Matkaleivässä on paljon energiaa antavia aineksia, sillä yhden leivän syöminen pitää isommankin kokoisen miehen voimissaan pitkän päivämatkan ajan. Lembasista on olemassa monia eri reseptejä ja valitsin löytämieni joukosta sellaisen, jossa on mukana energiaa. 

Lembas - Haltioitten matkaleipä

Kaikki määrät ovat likiarvoja. Yhdestä annoksesta tulee kaksi leipää.

n.30 g Hunajavoita (½ hunajaa ja ½ pehmeää voita)

3-4 dl Venhäjauhoja  

1 tl Leivinjauhetta

½ tl Suolaa

½-1 tl Sokeria

1 dl Maitoa

Voit lisätä myös: 1 rkl siirappia, hiukan rouhittuja manteleita tai mantelijauhetta, hiukan kivettömiä rusinoita, hiukan hienoksi raastettua appelsiininkuorta tai appelsiinimarmelaadia. Taikinaan sopii myös ripaus piparkakkumaustetta.

Valmistus:

Sekoita hunajavoita varten ½ osaa pehmeätä voita tai margariinia ja ½ osaa hunajaa ja sekoita, kunnes saat sopivan notkeaa tahnaa. Jos käytät siirappia, rusinoita, marmelaadia tai appelsiininkuoria, sekoita myös ne joukkoon.

Sekoita kuivat aineet vehnäjauhoihin. Lisää maito. Sekoita, kunnes saat tasaista taikinaa, lisää jauhoja tarvittaessa. Lisää taikinaan hunajavoi ja sekoita kunnes taikina on tasaista. Jaa taikina kahteen osaan ja muotoile pellille pyöreiksi ja mataliksi leiviksi (halkaisija n. 15 cm ja paksuus alle 5 cm). Viillä leivän pinta ristiin halki taikinapyörällä. Paista noin 15 minuuttia 225 asteessa, kunnes pinta on vaalean kullanruskea.

***

Ote kirjasta Taru Sormusten Herrasta - Sormuksen Ritarit

Aamulla kun he alkoivat pakata vähiä varusteitaan, tuli heidän luokseen haltioita, jotka puhuivat heidän kieltään ja toivat heille lahjaksi ruokaa ja vaatteita matka varalle. Ruoka oli enimmäkseen jauhosta leivottuja hyvin ohuita kakkuja, jotka oli paistettu pinnalta vaaleanruskeaksi ja joiden sisus oli kermanvärinen. Gimli otti käteensä yhden kakun katsoi sitä epäilevästi.

"Cramia", hän mutisi ja mursi palan rapeaa reunaa ja maistoi siitä. Pian hänen ilmeensä muuttui ja hän söi koko kakun hyvällä ruokahalulla.

"Riittää, riittää!" huusivat haltiat ja nauroivat. "Olet jo syönyt pitkän päivämarssin edestä".

"Luulin sitä vain jonkinlaiseksi cramiksi, jota Laakson ihmiset tekevät erämaamatkoja varten", sanoi kääpiö.

"Niin se onkin", he vastasivat. "Mutta me kutsumme sitä nimellä lembas eli matkaleipä ja se vahvistaa paremmin kuin mikään ihmisten leipoma leipä ja kaikki pitävät sitä cramia parempana".

"Niin se kyllä onkin," sanoi Gimli. "Sehän on parempaa kuin beorninkien hunajakakut ja se on paljon sanottu, sillä beorningit ovat parhaita leipureita mitä minä tiedän; mutta he eivät enää nykyään turhan mielellään jaa kakkujaan matkalaisille. Te olette ylen ystävällisiä isäntiä!"

"Miten onkin, kehotamme teitä säästämään ruokaa", he sanoivat. "Syökää vähän kerrallaan ja vain tarpeen tullen. Sillä nämä annetaan teille sen hetken varalle, jolloin kaikki muu pettää. Kakut pysyvät maukkaina viikkokausia, jos ne saavat olla ehjinä ja pidetään lehtikääreissään, niin kuin me olemme ne tuoneet. Yksi lembas pitää matkalaisen pystyssä pitkän päivätyön ajan, jopa Minas Tirithin pitkän ihmismiehen". 

 

Ote elokuvasta Taru Sormusten Herrasta - Sormuksen Ritarit

https://www.youtube.com/watch?v=N27ROh7Xzm8 (Youtubessa hakusanalla lembas bread)

Legolas: "Lembas, haltioiden matkaleipä. Yksi puraisu riittää täyttämään aikuisen miehen vatsan". 

Merri: "Montako söit?"

Pippin: "Neljä"... röyh.

***

Lembas maistui makealle ja se on teeleivän tyylinen ja sopii siis mainiosti ainakin teen kanssa syötäväksi. Makeaan lopputulokseen vaikuttivat ainakin hunaja ja siirappi. Joukossa oli vähän rusinoita ja mantelirouhetta, mutta myös pienet kuivahedelmänpalaset varmasti sopivat taikinan joukkoon. Maku säilyi hyvänä myös leivän jäähdyttyä. Rapeutta leivän pintaan saa enemmän, mitä ohuemmaksi leivän tekee. Tulin syöneeksi jo pitkän päivämarssin verran ja leipää on vielä palanen jäljellä.